Näin hävität ruokahävikin — Kolme onnistumistarinaa ruokahävikin vähentämisestä

Suomessa haaskataan vuosittain noin 400-500 miljoonaa kiloa ruokaa. Kolme ruokahävikin vähentämisessä onnistunutta Vihreä lippu -oppilaitosta kertoo valtakunnallisen Hävikkiviikon kunniaksi kokemuksiaan ja vinkkejään ruokahävikin vähentämiseen.

Biojätemaskotit kannustavat syömään lautasen tyhjäksi

Villilän päiväkodissa Tampereella ruokahävikkiä on suitsittu jätteen vähentämiseen tähtäävässä Vihreä lippu -ohjelman projektissa. Aiemmin täydet biojäteastiat ovat nykyään melkein tyhjiä. Hävikki on hävinnyt, kun lasten kanssa on keskusteltu sen merkityksestä ja mietitty, mitä kaikkea jätteeksi jääneellä ruoalla olisi voinut tehdä.

”Lapset innostuvat ihan hirveästi tästä aiheesta. Asia täytyy vain osata tuoda esille kiinnostavana ja itsekin pitää olla innoissaan. Aina biojäteastian jäädessä kokonaan tyhjäksi kerromme tästä lapsille ja kehumme mahtavaa suoritusta”, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Meeri Järvi sanoo.

Päiväkodin ruokahetkissä seikkailevat biojätemaskotit innostavat lapsia syömään. Maskotti saapuu lautasen viereen kannustamaan, jos ruoka ei meinaa maistua.

”Biojätemaskotit ovat olleet hitti. Ne ovat tsempanneet monia syömään lautasensa tyhjäksi. Lapset pyytävät välillä itsekin maskottia lautasensa viereen tai huikkaavat, jos näyttää kaveri näyttää siltä, että ruokaa meinaa jäädä”, Järvi kertoo.

Myös malliannosten piirtäminen on auttanut lapsia miettimään, kuinka paljon he jaksavat syödä. Kun ruokaa on lautasella sopivasti, se ei joudu roskikseen.

Ohituskaista hävikittömille syöjille

Tamperelainen Koiviston koulu on tarttunut Vihreä lippu -ohjelman ilmastonmuutos-projektissaan ruokahävikin vähentämiseen. Lautasen syömiseen tyhjäksi on kannustettu muun muassa jakamalla astioiden palautusjono vihreään ja punaiseen linjaan: Oppilaat, joilla ei ole ruokajätettä, voivat mennä vihreää linjaa pitkin muun jonon ohi.

”Ruokahävikin vähentäminen on ikuisuusprojekti. Siitä pitää muistuttaa jatkuvasti. Haluamme tehdä tämän kannustamisen kautta”, Koiviston koulun opettaja Maarit Pärkkä kertoo.

Vihreän lipun ympäristöraatiin kuuluvat oppilaat ovat myös tehneet tarkastuksia, joiden aikana he ovat kirjanneet ylös, kuinka moni ruokailija syö lautasen tyhjäksi. Oppilaat ovat myös katsoneet, lajitellaanko tähteet biojätteeseen. Tähän mennessä paras tulos on ollut, että 75 % ruokailijoista ei jättänyt ruokaa ja 97 % on osannut lajitella biojätteet oikein.

Lapset saavat itse määritellä annoksensa koon

Päiväkoti Vilmassa Lempäälässä ruokahävikin vähentäminen alkoi Vihreään lippuun liittymisestä vuonna 2014.

”Silloin aloimme yhdessä lasten kanssa kiinnittää huomiota roskiin menevään ruokaan. Saimme päiväkotiin biojäteastian ja aloimme opettaa lapsille jätteiden lajittelua muun muassa draaman keinoin. Mukana ovat olleet alusta saakka Törkymöykky ja Hahmonen -hahmot, joiden esityksiä seuraamalla olemme herätelleet lapsia ajattelemaan ekologisesti. Myös lapsia ihmetytti, miten kaikki hävikkiruoka menee roskiin”, lastenhoitaja Hilkka Ala-Salomäki kertoo.

Lapsia tutustutetaan raaka-aineisiin kaikkien aistien välityksellä, myös ruokaa laittamalla. Jutun pääkuvassa valmistuu salaattia koko päiväkodille.

Hävikin vähentämisessä on auttanut muun muassa se, että lapset saavat itse määritellä annoksensa koon. Ruokailutilanteesta on tehty mukava ja kiireetön hetki. Lapsia kannustetaan maistamaan myös uusia makuja, muttei koskaan pakon kautta. Välillä päiväkodissa ruokaillaan luonnonhelmassa, jolloin ruoka maistuu erityisen hyvin eikä hävikkiä tule yhtään.

”Lapset ovat opetelleet arvioiman annoskokoja yrityksen ja erehdyksen kautta, aikuisen tuella. Olemme myös keskustelleet, tuliko syötyä sopivasti. On tärkeää että kasvava lapsi saa päivän aikana tarpeeksi ravintoa. Aktiivinen aamupäivä ja ulkoilu lisää lasten ruokahalua”, lastenhoitaja Ulla Malkakorpi sanoo.

Vihreän lipun hyvät toimintatavat siirtyvät aina uusille päiväkodissa aloittaville lapsille ja henkilökunnalle. Päiväkoti Vilma osallistuu myös vuosittain Hävikkiviikkoon. Viikon aikana ruokahävikistä puhutaan lasten kanssa tavallista enemmän.