Vuoden 2022 Vihreä lippu -toimijat toteuttavat sitoutunutta ja kekseliästä ympäristökasvatustyötä – lue vinkit ja terveiset!
Vuoden 2022 Vihreä lippu -toimijoiksi valitut Hämeenkyrön Kirkonkylän päiväkoti, Elimäen yhtenäiskoulu ja Billnäs skola ovat onnistuneet toteuttamaan haasteiden ja rajoitustenkin keskellä esimerkillistä Vihreä lippu -toimintaa. Palkittuja yhdistää lasten ja nuorten onnistunut osallistaminen ja koko yksikön vahva sitoutuminen kestävään ympäristökasvatustyöhön.
Vuoden toimija -palkitut toteuttavat erityisen ansiokasta Vihreä lippu -toimintaa koko Suomen mittakaavassa. Palkinto myönnetään vuosittain 2–3 toimijalle. Valinnassa huomioidaan esimerkiksi ympäristötyön laatu, lasten ja nuorten osallisuuden toteutuminen sekä aktiivinen tiedotus ja yhteistyö perheiden ja lähiympäristön toimijoiden kanssa.
Vuoden Vihreä lippu -toimijat valitsee Vihreä lippu -toimikunta, johon kuuluu 11 ympäristö- ja kasvatusalan asiantuntijaa. Toimikunta päätti palkituista kokouksessaan 16.5.2022. Tunnustuspalkinnon saajat palkitaan kunniakirjoilla.
Vihreät silmälasit nenällä ympäristökasvatuksen tiellä
Hämeenkyröläinen Kirkonkylän päiväkoti palkittiin erityisesti monipuolisesta, kekseliäästä ja sinnikkäästä toiminnasta Lähiympäristö -projektin parissa. Koko päiväkoti lapsineen, henkilökuntineen ja perheineen oli aktiivisesti mukana projektin toteutuksessa.
Vihreä lippu -ohjelma on kirjattuna Kirkonkylän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Arjen määrätietoisia ja pieniä asioita tehdään yhdessä koko yhteisön kanssa. ”Tätä ei kukaan tee yksin, vaan siihen pitää sitoutua yhteisönä”, kiteyttää varhaiskasvatuksen opettaja Eeva-Liisa Juurijärvi.
Toimintaa on toteutettu luovin ideoin ja heittäytymällä, parhaista kokeiluista on onnistuttu luomaan pysyviä toimintamalleja. Kirkonkylässä on esimerkiksi vietetty kerran kuussa lelutonta, vaan ei leikitöntä -päivää, rakennettu oma ruokakauppa Ketuntassu sekä toimitettu Vihreän lipun toimintaa ja tapoja esitteleviä Keke-sanomia. Viestinnässä onnistunut kokeilu oli kuukausikirjeen korvannut pedagoginen mini-podcast Vihreän lipun toiminnasta ja lasten luontosuhteesta.
Myös päiväkodin omien ympäristövaikutusten keventäminen on huomioitu monin tavoin esimerkiksi eri materiaalien käytössä, kierrättämisessä, hankinnoissa ja ruokahävikin vähentämisessä. Lapsia opetetaan maistamaan kaikkia ruokia kannustavalla otteella, ja rohkeudesta iloitaan yhdessä. Päiväkodin henkilökunta ja lapset ovat myös saaneet antaa toiveitaan ruokalistojen suhteen. ”Sekin on ollut hienoa, että yhteistyö keittiön ammattilaisten kanssa on syventynyt tämän myötä ja ponnistelemme yhdessä päivittäisen ruokahävikin vähentämiseen”, iloitsee Juurijärvi.

VASEN KUVA: Projektin aikana ruokalaan muutti Hävikki-hiiri. Jos lapsi on onnistunut syömään kaiken ottamansa ruuan, hän saa laittaa Hävikki-hiiren purkkiin helmen. Kun helmipurkki täyttyy, pidetään ryhmässä juhlat lasten toivomalla tavalla. OIKEA KUVA: Keke-Sanomat ilmestyi printtilehtenä sekä digiversiona Instagramissa. Jokainen ryhmä sai tehtäväkseen kertoa omista kestävän kehityksen toimista ja tapahtumista muille päiväkotilaisille.
Projektin parasta antia oli lasten osallisuus – oivallukset sekä into toimia Vihreän lipun ideologian mukaisesti. ”Miten lapset ovat sitoutuneita ja osallistuvat, sekä itse antavat ideoita. Vihreä Lipun toiminta on luonut ja tuonut yhteisöllisyyttä mukanaan päiväkotiimme sekä lasten että aikuisten kesken. Omakin suhde luontoon on tullut merkityksellisemmäksi Vihreän Lipun myötä”, kuvailee Juurijärvi.
”Kaksivuotisen projektin aikana saimme nähdä myös sen, että yhdessä oleminen ja yhdessä tekeminen ei aina olekaan itsestään selvää. Pitkiä aikoja jouduimme toimimaan rajoitetusti ja etsimään uusia tapoja yhteistoimintaan”, lisää varhaiskasvatuksen opettaja Tanja Hannus. Kirkonkylän päiväkodin projektista loistaakin sinnikkyys. Toimintaa katsottiin ”vihreiden silmälasien läpi”, jolloin haasteista ja rajoituksista huolimatta Vihreää lippua onnistuttiin toteuttamaan läpi projektin. Uusia toimintatapoja etsittiin ja kokeiltiin rohkeasti, eikä vastoinkäymisten edessä luovutettu.
”Onnistunut ympäristökasvatus vaatii innokkuutta, kokeilunhalua, rohkeutta, tahtoa, huumoria ja yhteistyötä. Ympäristökasvatuksen tiellä kuljetaan käsikädessä pienin askelin kohti jotain suurempaa”, summaa Hannus.
”Varhaiskasvatuksessa on jokainen hetki oppimisen hetki. Aikuisen on hyvä liikkua mieli ja aistit avoimina lähtiessään lasten kanssa yhteiselle seikkailulle Vihreän Lipun alla. Tärkeintä ei ole suuret teot vaan ne aidot hetket, jotka yhdessä koetaan luonnossa. Jos Vihreän Lipun arvot ovat varhaiskasvattajille tärkeitä, ne tulevat väistämättä näkymään myös varhaiskasvatuksen arjessa – yhdessä lasten kanssa toimiessa ja vanhempia kohdatessa”, sanoo Juurijärvi.
Aktiivisuudesta hyvää oloa itselle, yhteisölle ja ympäristölle
Kouvolalaisen Elimäen yhtenäiskoulun kunnianhimoisessa Terve elämä -projektissa oli hienot tavoitteet liikkumisen ja kouluruokailun suhteen sekä oppiainetasollekin vietyjä ratkaisuja näiden toteuttamiseen. Tarkasti määriteltyjä, ympäristökuormitustakin pienentäviä tavoitteita edistettiin hyvässä yhteishengessä. Merkittävä rooli oli myös ahkeralla raadilla.
”Yhteisöllisyys ja hyvinvoinnin edistäminen olivat tärkeitä teemoja ja halusimme tehdä yhdessä eri luokkien kanssa yhteisprojekteja. Pandemia osoitti, kuinka tärkeää poikkeusoloissa on huolehtia itsestä ja läheisistä, sekä haastoi kehittelemään keinoja, joilla yhteisöllisyyttä pystyi edistämään kokoontumisrajoitustenkin aikana”, kertoo luokanopettaja Pauli Pirhonen.
Ympäristökasvatus lähtee Elimäessä helposti opittavista ikätasoisista asioista kohti suurempia tavoitteita ja oivalluksia – oppilaan varttuessa tavoitteet ja vastuut karttuvat. Koulun lähiympäristö ja siitä huolehtiminen on keskeinen lähtökohta kaikilla luokka-asteilla. Nuorimmat oppilaat huolehtivat koulun piha-alueesta sekä retkeilevät lähimetsissä. Iän karttuessa roskarynnäköitä sekä retkiä tehdään koko kirkonkylän alueelle, ja neljännestä luokasta alkaen jo viiden kilometrin etäisyydelle.

Pauli Pirhosen mukaan luontosuhteen vahvistuminen tapahtuu luontevasti retkeilyn lomassa. Myös ympäristövastuullisuutta harjoitellaan, kun kohteeseen liikutaan lihasvoimin ja jätetään luontokohde yhtä hyvään tai parempaan kuntoon retken jälkeen.
Yksi konkreettinen keino lisätä lähiluonnon arvostamista ja siellä liikkumista on koulun valinnaisaine ”Joporetket”. Tunneilla pyöräillään koulun omilla Jopoilla seudun luontokohteisiin ja syödään eväät laavuilla tai nuotiopaikoilla. Oppilaiden palaute on ollut ainoastaan positiivista, monen mielestä kyseessä on koulun paras oppiaine! ”Opettajaa ilahduttaa aina, kun oppilas sanoo spontaanisti vaikkapa ”onpa hienoa pyöräillä täällä”, ”upea paikka tämä, en tiennyt tätä olevankaan” tai mainitsee, että nuotion ääressä olisi kiva olla useamminkin”, kertoo Pirhonen.
Toinen oppiainetasoinen esimerkki on Keittiö-TET. Se on Vihreä lippu -toimintaa, joka on linkitetty osaksi työelämään tutustumista 8. luokalla. Tavoitteena on, että oppilas oppii arvostamaan työtä, ruokaa ja mahdollisuutta kouluruokailuun. Oppilaalle konkretisoituu, kuinka ison työmäärän ammattilaiset tekevät ja arvostus tarjolla olevaan ruokaan kasvaa. Keittiö-TET onkin vähentänyt ruokahävikkiä koululla.

Pandemian johdosta Vihreä lippu -raadin kokoontumiset siirrettiin ulkotiloihin koulun läheiselle laavulle. Tämä osoittautui niin innostavaksi ratkaisuksi, että pandemian jälkeenkin ainakin osa raadin kokoontumisista on ulkotiloissa.
Ympäristökasvatuksen tärkeäksi kulmakiveksi Pirhonen nostaa aktiivisen ja innokkaan ympäristöraadin.
”Innostus on tarttuvaa ja mitä enemmän kestävään elämäntapaan ohjaavia koululta löytyy, niin sitä parempi”, Pirhonen sanoo. Elimäen 400 oppilaan koulun raatiin kuuluu 12 oppilasedustajaa luokilta 4-9 sekä henkilökuntaa. Raatiin valikoituu henkilöitä vapaaehtoisuuden pohjalta, heillä on jo valmiiksi innostusta ylläpitää ja kehittää ympäristötyötä sekä näyttää muille koulussa työskenteleville mallia, kuinka oikealla asenteella ja sopivalla panostuksella saadaan paljon hyvää aikaiseksi.
Luontevaa ja sitoutunutta ympäristökasvatustyötä omalla äidinkielellä
Valtakunnallista Vihreä lippu -ohjelmaa voi toteuttaa myös ruotsinkielisenä. Yksi Grön Flaggia toteuttavista tahoista on raaseporilainen Billnäs Skola. Ruotsinkielinen 44 oppilaan koulu haluttiin huomioida viimeisimmän projektinsa lisäksi myös pitkään jatkuneesta, ansiokkaasta Vihreä lippu -toiminnastaan. Billnäsissä on toteutettu toinen toistaan upeampia projekteja jo vuodesta 2010 alkaen.
Rehtori Susanna Ojalan mukaan muutenkin aktiivisuutta ja oppilaiden osallisuutta arvostavassa koulussa Vihreä lippu on luonteva osa koulua, niin sanotusti kuuluu kalustoon. Hän itse on ollut Vihreä lippu -toiminnassa mukana jo 15 vuotta ja edistää ohjelman toteutumista koulussaan esimerkiksi uudempaa henkilökuntaa tukemalla. Vihreä lippu -osaamista saapuu koululle myös oppilaiden mukana; useimmat siirtyvät heille Billnäs daghem -päiväkodista, joka ollut mukana Vihreässä lipussa vielä kouluakin pidempään.
Terve elämä -projekti käynnistyi mittavilla ja esimerkillisillä kartoituksilla. Kartoitusten toteuttaminen saattaa Vihreä lippu -toiminnassa joskus tuntua vaikealta, mutta Billnäsissä on vuosien varrella ehditty hioa käytäntö toimivaksi. Sama kirjallinen kartoitus toteutetaan aina alussa ja lopussa, jotta saadaan vertailukelpoista tietoa projektin ajalta. Oppilaat saavat ehdottaa kartoituskysymyksiä sekä osaavat jo odottaa kyselyiden täyttämistä.

Pitkä historia Grön Flagg -ohjelmassa näkyy esimerkiksi koulun Vihreä lippu -tavoissa; koottuna on yli 20 kestävään arkeen tähtäävää, konkreettista toimintatapaa.
Oppijoiden elämänlaatua selvitettiin kartoittamalla muun muassa ruokailuun, kasvisten ja hedelmien syöntiin, liikuntaan, koulumatkakulkemisiin ja nukkumiseen liittyviä tapoja. Konkreettisten tietojen lisäksi toteutettiin kaksi hyvinvointikyselyä sekä selvitettiin koululaisten tietoja ja asenteita teemaa koskien. Kartoitusten pohjalta saatiin kerättyä tarkat tulokset, ja projektille laadittiin loistavat tavoitteet.
Teemaan liittyvien tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden lisäksi Billnäsissä lähdettiin määrätietoisesti pienentämään myös koulun ympäristökuormitusta veden kulutuksen, jätteen määrän ja hankintojen osalta. Myös siistijä sekä keittäjä ovat esimerkillisesti mukana kestävän arjen ylläpitämisessä.
Projektin kulkua seurattiin kuukausittaisissa raadin tapaamisissa. Aktiivinen raati teki pieniä välitarkastuksia ja haastatteli opettajia ja muita oppijoita projektin etenemisestä. ”Ratsioilla” tarkistettiin, muistettiinko Vihreä lippu -tapoja noudattaa. Raati keskusteli, suunnitteli ja arvioi toimia ja veivät viestiä puheenaiheista ja päätöksistä omiin luokkiinsa. Projektin päätyttyä voitiin katsoa tyytyväisenä jälkeä; oppilaiden tiedot, taidot ja asenteet karttuivat huimasti!
Koulunsa erityisen onnistuneen ympäristökasvatuksen salaisuudeksi Ojala nimeää innostuneen, kiinnostuneen ja työskentelyvalmiin henkilökunnan. ”Kun opettajat ovat innostuneita, lapsetkin innostuvat. Ja kun opettajat uskovat siihen, mitä tehdään, he saavat muutkin uskomaan siihen! Näin Vihreästä lipusta tulee luonnollinen osa koulun toimintaa”, Ojala sanoo.
Lämpimät onnittelut kaikille voittajille FEE Suomen puolesta!
Lue aiempina vuosina palkituista:
2021 Vuoden Vihreä lippu -toimijat tuovat ihailtavaa osallisuutta ympäristökasvatukseen – lue vinkit ja kokemukset!
2020 Vuoden Vihreä lippu -toimijat innostavat esimerkillään
2019 Vuoden Vihreä lippu -toimijapalkinnot Saloon, Jämsään ja Ouluun