Väitöskirja Vihreä lippu -ohjelman merkityksestä 6.–9.-luokkalaisten yhtenäiskoulussa
Vihreä lippu -ohjelman käyttöönotto edistää 6.–9.-luokkalaisten ilmastotietoisuutta – tutkimustulosten mukaan opetussuunnitelman kestävän kehityksen tavoitteiden tukena kannattaa koulun arjessa myös toimia ilmastoystävällisesti
Kestävän kehityksen ohjelman, Vihreä lippu -ohjelman, merkityksestä 6.–9.-luokkalaisten yhtenäiskoulussa on tehty väitöskirjaan johtanut tutkimus. Tutkimukseen osallistui kaksi kantahämäläistä yhtenäiskoulua, joista toinen oli VL-koulu ja toinen ei. Molempien koulujen oppilaat vastasivat syksyllä 2015 ja VL-koulun oppilaat vielä uudestaan keväällä 2016 ilmastonmuutokseen liittyvän tiedon, asenteen ja toiminnan kysymyksiin. Tarkoituksena oli mm. selvittää, onko koulujen oppilailla eroa ilmastotiedon omaksumisessa, ilmastoasenteissa ja ilmastotoimissa, kun koulujen välinen ero oli pääasiassa kestävän kehityksen painotuksessa.
Tulosten mukaan VL-ohjelma voi tarjota osallisuuden, vaikuttamisen ja tekemisen kautta oppilaille hyvän toimintakulttuurin, koska VL-koulussa mm. ympäristöasioista kiinnostuneiden määrä oli suurempi kuin verrokkikoulussa. Tuloksista selviää, että VL-koulussa oppilaat olivat omaksuneet enemmän ilmastotietoa, heidän ilmastoasenteensa olivat positiivisempia ja he tekivät enemmän ilmastotekoja kuin verrokkikoulun oppilaat. Pääsääntöisesti VL-koulun oppilaat ovat tyytyväisiä toimintaan ja Ei-VL-koulun oppilaat haluaisivat kouluunsa mahdollisesti vastaavaa toimintaa.
Edelleen tulosten mukaan VL-koulussa tytöt tiesivät ilmastoasioista poikia enemmän, mutta Ei-VL-koulussa pojat tiesivät paremmin kuin tytöt. Molemmissa kouluissa tytöt olivat kuitenkin huolestuneempia ja pelokkaampia ilmastonmuutoksesta kuin pojat. Tulosten mukaan ilmastotiedon määrä ei siis kuitenkaan välttämättä johda huolestuneisuuteen ja pelkoon tyttöjen ja poikien välisten erojen tarkastelussa. Ilmastonmuutoksen synkkyydestä huolimatta tulisi koulussa kuitenkin herättää toivoa ja luottamusta tulevaan. Molemmissa kouluissa tytöillä oli myös myönteisempiä ilmastoasenteita kuin pojilla, ja he tekivät enemmän ilmastotekoja kuin pojat.
Ympäristöasioista kiinnostuneita on eniten 6. luokilla, mutta määrä vähenee, kun oppilas siirtyy luokka-asteelta toiselle. Innostuksen ylläpitäminen ja kiinnostuksen herättäminen ovatkin tärkeitä asioita jatkoa ajatellen. Tässä vaiheessa olisi koulun opetuksessa hyvä painottaa enemmän esimerkiksi toimintaan perustuvia opetusjaksoja, jotta kiinnostuneisuus saataisiin jatkumaan myös vanhemmalle iälle.
Suvi-Päivi Malvikon väitöstilaisuus aiheesta Ilmastonmuutos peruskoulussa – Vihreä lippu -toimintakulttuurin merkitys ja ilmasto-opetuksen kehittäminen tiedon, asenteen ja toiminnan näkökulmasta pidettiin Helsingin yliopiston päärakennuksessa 8.6.2023.
Tutkimus kuuluu Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan Ilmakehätieteiden keskuksen, INAR:n tutkimuksiin. Väitöskirjan pääohjaajana toimi Ilmakehätieteiden keskuksesta vanhempi yliopistonlehtori Taina Ruuskanen. Toinen ohjaaja oli kasvatustieteiden osastolta professori Jari Lavonen.
Väitöskirja on luettavissa:
https://helda.helsinki.fi/items/2aa18d00-d7fd-475c-bc9a-939979561044
Artikkelin kirjoittaja Suvi-Päivi Malvikko kirjoittaa:
”Tein väitöskirjani opetustyöni ohella, olen peruskoulun 7.–9.-luokkalaisten fysiikan ja kemian aineenopettaja. Tein tutkimuksen, koska aihe on tärkeä ja ajankohtainen, samalla se on yksi ekoteko osaltani. Työ on ollut minulle harrastus, josta olen saanut voimia toimia opetustyössäni. Tutkimustulokset auttavat myös kehittämään ilmasto-opetusta omassa työssäni, mutta siitä on hyötyä myös muille opettajille. Kaiken kaikkiaan ilmastokasvatuksella ja -koulutuksella on suuri rooli ajatusmalliemme uudelleen arvioinnissa hyvinvointimme lisäämiseksi ja elinolosuhteittemme säilymiseksi planeetallamme. Kouluissa annettava ilmastokasvatuksen pitäisi herättää oppilaita pohtimaan ilmastoasioita niin, että ilmastomyönteinen asenne muodostuisi. Myönteinen asenne johtaa tarvittaviin ilmastotekoihin, jotka ovat välttämättömiä. Oppilaille suunnattu ilmastokasvatustyö auttaa näin hidastamaan ilmastonmuutosta tiedon, asenteen ja toiminnan kautta.”