Lammin lukiolaisten puhe: Me nuoret voimme muuttaa maailmaa, mutta tarvitsemme siihen apua, tukea ja rohkaisua

Lammin lukio nosti tänä vuonna salkoon ensimmäisen Vihreän lippunsa. Tilaisuutta juhlistettiin 18.2. juhlapuhein ja –esityksin. Lukion toisen vuoden opiskelijat Oona Rokkila ja Eelis Kärkkäinen pitivät tilaisuudessa Vihreä lippu –puheen, johon he olivat keränneet ajatuksia nuorilta kestävästä kehityksestä.  

"Hyvät Lammin lukion opiskelijat, opettajat ja muut juhlavieraat. Olemme kokoontuneet tänne tänään juhlistamaan kunnioitettavaa saavutusta. Lammin lukio on nimittäin saanut Vihreä lippu –sertifikaatin. Tätä arvokasta meriittiä saimme juuri todistaa Vihreän lipun nostamisella salkoon. Tämä on suuri päivä lukiollemme, ei vain siksi, että olemme ensimmäinen Hämeenlinnan kouluista, joka tämän tunnustuksen saa, vaan myös siksi, että lipun nostaminen salkoon todistaa lukiomme kiinnostuksen tämän muuttuvan maailman tilaan ja halukkuudesta vaikuttaa. 

Lukiomme luonto- ja ympäristölinja suoritti Vihreä lippu -nimisen ohjelman, jonka tarkoituksena on lisätä kestävän kehityksen mukaista toimintaa kasvatusalalla. Me linjan opiskelijat järjestimme lipun saamiseksi kuusi erilaista tempausta liittyen teemaamme ”kestävä kulutus lähiympäristössä”.  

Vihreän lipun liehuminen lukiomme lipputangossa kertoo, että tässä lukiossa me välitämme, haluamme olla mukana kehityksessä ja olemme myös valmiita muuttamaan toimintatapojamme kestävimmiksi tulevaisuuden turvaamiseksi. Vihreä lippu symboloi lukiomme kykyä sopeutua uudenlaisiin vaatimuksiin ja myös halua toimia edelläkävijöinä. Me luontolinjalaiset toivomme, että saavutuksemme innostaa opiskelijoita omaksumaan kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja arjessaan koulun ulkopuolellakin. 

Niin, kestävä kehitys, mitä se siis tarkoittikaan?

No sehän tarkoittaa kehitystä, joka turvaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet huomioiden ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat. Kestävä kehitys tapahtuu maapallon kantokyvyn rajoissa, eli se ei ylitä maapallon luonnonvaroja. Lukiomme opiskelijoille teetetyn kyselyn perusteella nuoret ovat hyvin perillä siitä, mitä kestävä kehitys tarkoittaa, sekä sen merkityksestä meille kaikille. 

Kyselyyn vastanneet nuoret toivat esille näkemyksiään liittyen kestävään kehitykseen. Nuoret ymmärtävät, että kyseessä ei ole vain hetkellinen trendi, vaan välttämätön muutos kohti parempaa elämää, ja mahdollisuuden tarjoaminen myös tuleville sukupolville. Nuoret ovat myös hyvin tietoisia siitä, että jos elämäntapamme eivät ole kestävällä pohjalla, lapsemme ja lapsenlapsemme tulevat kohtaamaan hyvin erilaisen maailman. Maailman, joka on yhä epätasa-arvoisempi ja rikkonaisempi. Maailman, jossa luonnonkatastrofit ovat arkipäivää ja luonnon monimuotoisuus pelkkä muisto. Oikeastaan olemmekin riippuvaisia kestävästä kehityksestä ja sen osoittamista tavoista kuluttaa resurssejamme viisaasti ja säästäväisesti, kierrättäen ja uudelleen käyttäen. Totuus kanssaelämisestämme on, että luonto ei tarvitse meitä, mutta me tarvitsemme luontoa. 

Mutta voiko kaikki vastuu levätä nuorten harteilla? 

Suuri osa nuorista kokee myös ahdistusta ja huolta nopeasti etenevästä ilmastokriisistä, josta kertovat uutiset valtaavat mielen hieman liiankin usein ja saavat olon toivottomaksi. Toisinaan on musertavaa nähdä, miten ilmastonmuutoksen vaikutukset kurottavat yhä laajemmalle ja tuntea samalla, ettei itsellä ole minkäänlaisia vaikutusmahdollisuuksia ja kaikki valta lepää pienen eliitin käsissä. Lopulta asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen: kaikilla meistä on mahdollisuuksia vaikuttaa jokapäiväisillä valinnoillamme. Tärkeintä onkin keskittyä siihen, mihin pystymme vaikuttamaan, eikä huolehtia siitä, mihin emme. 

Me nuoret tiedämme, että meissä on tulevaisuus, ja että polut, joita me valitsemme, muokkaavat maailmaa meidän jälkeemme tuleville. Me emme kuitenkaan voi muuttaa maailmaa yksin, ja joskus tuo olettamus tuottaa meille paineita. Silloin kun emme jaksa pysyä toiveikkaina ja uskoa parempaan huomiseen, saatamme tarvita rohkaisua joltakulta, joka uskoo meidän unelmiimme ja mahdollisuuksiimme, myös jatkossa. Mahdollisuuksia nimittäin on, jos vain uskallamme valita toivon epätoivon sijasta. Tuo valinta on helpompi tehdä silloin, kun emme ole yksin muutoksen eturintamassa. 

Kysely paljastaa nuorten tietävät erityisen hyvin, millaisia asioita tässä muutoksessa kohti kestävämpää elämäntapaa on huomioitava. Lihan syönnin vähentäminen, kierrättäminen, turhan ostamatta jättäminen ja käytettyjen tuotteiden suosiminen on yhä useammalle nuorelle arkipäivää. Nuoret ymmärtävät, että pienetkin teot auttavat ja merkitsevät, ja tätä haluammekin painottaa. On tärkeää keskittyä siihen, mitä pieniä muutoksia pystyy itse tekemään arjessa. Jokaisella meistä on väliä tässä muutoksessa kohti kestävämpää elämäntapaa. 

- Mutta tuntuuks sustakin välillä siltä, että nuoret on oikeastaan vähän paremmin perillä näistä kestävään kehitykseen liittyvistä asioista kun aikuiset? 

- Joo, ainakin meidän talossa se oon kyllä minä joka opettaa vanhempia kierrättämään!

Mutta juuri näin me nuoret näytämme tietä elämään, joka huomioi luonnonvarojen rajallisuuden ja näytämme esimerkkiä kestävän kehityksen mukaisesta elämästä. Tietenkään emme voi puhua jokaisen nuoren puolesta, ja ”nuoret” on niin laaja ryhmä, että eriäviäkin näkemyksiä mahtuu mukaan iso liuta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että suurin osa nuorista tietää, mitä kestävä kehitys tarkoittaa, millaisia muutoksia ja tapoja sen mukainen elämä vaatii, ja miksi se on elintärkeä asia. Me nuoret voimme elinaikanamme muuttaa maailman paremmaksi paikaksi elää kaikille, mutta tarvitsemme siihen apua, sekä etenkin epävarmuuden hetkinä tukea ja rohkaisua. Meidän nuorten huolien kuunteleminen ja meihin toivon valaminen on paremman huomisen luomista."

Puheen pitäjät Eelis Kärkkäinen ja Oona Rokkila.
Puheen pitäjät Eelis Kärkkäinen ja Oona Rokkila.
Kuvassa puhuu Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman ympäristötutkimuksen professori Kimmo Kahilainen, joka Vapaa sana -osiossa toi esiin ilonsa siitä, että nuoret saavat monitieteellistä opetusta kestävästä kehityksestä. 
Kuvassa puhuu Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman ympäristötutkimuksen professori Kimmo Kahilainen, joka Vapaa sana -osiossa toi esiin ilonsa siitä, että nuoret saavat monitieteellistä opetusta kestävästä kehityksestä. 
Lipun nostajat Otto Ruokola ja Jasmine Laurell.
Lipun nostajat Otto Ruokola ja Jasmine Laurell.

Teksti: Oona Rokkila ja Eelis Kärkkäinen
Kuvat: Lammin lukio

Vihreä lippu | FEE Suomi
Lintulahdenkatu 10
00500 Helsinki

+358 45 123 8419
vihrealippu (at) feesuomi.fi

Tilaa uutiskirje

Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi! Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.